Oppisopimuksen taustaa

Historia

1600-luvulta vähintään 1800-luvun alkuun asti ammattilaiseksi kasvaminen tapahtui täysin käytännön työelämässä. Ammatit periytyivät yleisesti äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle.

Tähän maailman aikaan ammatit olivat maanviljelystä, eläinten kasvatusta ja perinteisiä käsityöläisammatteja, kuten suutari, räätäli, kultaseppä ja kirvesmies. Myös tulevat kauppiaat pätevöityivät ammattiinsa työssä oppimalla.

Maaseudulla ei käsityöläisten ammattitaidosta ollut määräyksiä, mutta kaupungin käsityöläiseksi pääsi vain mestarin ohjauksessa tämän taloudessa. Uusi tulokas aloitti opintonsa oppipoikana, keskimäärin 19-vuotiaana. 4–5 vuotta opiskeltuaan oppipoika saattoi antaa työnäytteen eli kisällinäytteen taidoistaan, jonka hyväksynnän jälkeen hän sai kisällin arvonimen.

Tämän jälkeen kisällin tuli opiskella vähintään kolmen vuoden ajan ennen mestarinäytteen antamista. Joillakin aloilla ammatinoppimiseen vaadittiin kisällivaellusta eli toimimista useamman mestarin opissa monipuolisten ammatillisten taitojen hankkimiseksi. Läheskään kaikki eivät opiskelleet mestareiksi asti vaan noin puolet ammatinharjoittajista jäi kisälleiksi.

Mestariksi eli itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi pääsi suorittamalla mestarinäytteen, jonka ammattikunnan täytyi hyväksyä ja katsoa, että kaupungissa oli tilaa uudelle mestarille.

Lähde: Wikipedia

Oppisopimuksen tulevaisuus

Oppisopimus on perinteisesti yrittäjien keskuudessa mielletty kalliiksi, byrokraattiseksi ja vaikeaksi. Tämä on hyvin perusteltua, koska sitoutuminen oppisopimuksessa koskee vain työnantajaa. Motivaationsa kadottaneen tai työnsä keskeyttäneen oppisopimusopiskelijan vastuista eroon pääsemiseksi on tehtävä valtavasti paperityötä. Tämä on luonnollisesti äärimmäisen rasittavaa erityisesti, kun työpaikan antaja on yrittäjävetoinen pk-sektorin yritys.

Enää oppisopimus ei ole kallista, byrokraattista ja vaikeaa, vaan edullista, helppoa ja yksinkertaista. Parempi Oppisopimus ry tuo ratkaisun olemalla työnantaja ja järjestämällä kaiken niin työnantajalle, oppilaalle kuin yhteistyökoululle. Nuorisotakuun keskinäinen painopiste oppisopimusoppilaan kanssa on oppilaan motivaation ylläpitäminen ja byrokratian hoitaminen sekä asiantuntijatehtävät.

Oppilaiden keskuudessa oppisopimus on aina mielletty vaikeaksi, valtavan alkutyön vaativaksi ja epävarmaksi. Tämä siksi, että työnantajat monesti karttavat oppisopimusta edellä mainituista syistä ja ne työpaikat mitä on oikeasti tarjolla on vain myyntifirmoissa, joissa käytännössä työ on vain myyntiä. Tämä ei kaikille sovi, eikä muutoinkaan johda yleisesti kuin merkonomin pätevyyteen.

Parempi Oppisopimus ry on räätälöinyt oppisopimustyöstä ja oppisopimustyön antamisesta niin helppoa ja yksinkertaista yrityksille, että poikkeuksetta yritysten ennakkoasenteet ovat hälvenneet. Tämä on johtanut siihen, että yhdistys voi helposti järjestää oppilaille työpaikan ja oppilaitoksen opintojen aloittamiseksi. Näin oppilaat pääsevät työpaikkaan, jossa on tarjolla opinnot, työ, palkka ja varmuus opintojen jälkeisestä työpaikasta.